Tämä artikkeli korkorahastoista ja koronasta on julkaistu huhtikuussa 2020. Katsotaanpa millaiset tunnelmat olivat silloin...
HS:n artikkeli oli otsikoitu: "Suomalaiset vetivät miljardeja rahastoistaan maaliskuussa".
Vau! Jutun mukaan lunastukset painottuivat erityisesti korkorahastoihin. Olin yllättynyt.
Ilmeisesti jonkin asteinen paniikki oli iskenyt kansaan. Koronan takia pieneen mieleenikään ei tullut vetää rahojani korkorahastoista ulos.
Poikkeuksellinen markkinatilanne oli artikkelin mukaan näkynyt erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa.
En ollut joku päivä sitten vilkaistessani korkosijoituksiani huomannut mitään sen kummempaa. Tämä tilannetarkistus ei liittynyt mitenkään koronaan, siltä kannalta en ollut asiaa juuri edes miettinyt.
Huomattuani jutun oli pakko tehdä ihan varmuuden vuoksi uusi tarkistus. Tulos oli lehden artikkeliin nähden hämmentävä:
- Korkorahastojen sijoitukseni kokonaisuudessaan näyttävät tulosta -0,69 %
- Näistä valtion lainoihin sijoittava rahasto -0,26 %
- Yrityslainoihin sijoittamani osuus -1,23 %
Tilanne ei vaikuttanut missään määrin suurelta katastrofilta, vielä vähemmän se vaikuttaa siltä nyt myöhemmin.
Nämä korkorahastojen lukemat eivät saaneet minua minkäänlaisiin reaktioihin suuntaan eivätkä toiseen.
Lukuun ottamatta tietenkään sitä, että säästöautomaattini sijoittivat lisää.
Ilmeisesti lyhyen koron rahastoissa oli ollut sitten enemmän heiluntaa tai mahdollisesti se näkyi korkeamman riskin yrityslainoihin sijoittavissa.
Ihmettelen vaan tässä sitä, että uskovatko ihmiset, että tappiolla lunastetut korkosijoitukset ovat paremmassa turvassa omalla pankkitilillä? Tai pelättiinkö korkorahastojen tuottojen laskevan lisää?
Jos valtiot alkavat kaatua koronaan, niin pankki ei ole sen turvallisempi paikka kuin mikään muukaan. Vedettiinkö ne rahat ihan patjan alle saakka?
Valtioiden romahdusta odotellessa rahani pysyivät siellä missä olivatkin. Jos suuri romahdus tulee niin paljon suurempi ongelma silloin on, tuleeko hanasta vettä, kuin rahojeni kohtalo.
