Köyhän säästöpossu on lähtenyt säästöillään maailmanmatkalle

Katsaus 4 vuoden taakse: Mistä köyhä säästi?

Luen kiinnostuneena Ylen artikkelia suomalaisesta pienituloisuuden rajasta. 

Kyseisessä artikkelissa kerrotaan, että kaikilla on lyhyitä pienituloisuuden kokemuksia. Lisäksi siinä mainitaan, että lyhyen aikaa niin voi elää kuka tahansa ilman, että tuntuu missään. 

Sitten kerrotaan, että kun patja alkaa olemaan notkolla keskeltä ja talvitakkia ei ole varaa ostaa, niin siinä vaiheessa se alkaa tuntumaan.

Nyt olen entistä kiinnostuneempi artikkelin näkemyksistä. 

Ymmärrän tietenkin, että joillekuille voi tulla vakava sairaus ja työkyvyttömyys, siltikin ymmärtääkseni tässä maassa ihminen saa silloinkin jonkin asteista korvausta.

Ennen kuin some-raivo enemmän puhkeaa niin sanottakoon, että äitini oli yksinhuoltaja kolmen alaikäisen lapsen kanssa vuosikausia, joten historiaa olemattomien tulojen kanssa elämisestä riittää jo ennen ajalta muuttamista omilleni.

Mitä jos eläisin köyhyysrajalla?

Asia kiinnostaa minua kuitenkin enemmän siitä syystä, että artikkelissa mainitaan nimenomaisia summia, joilla eläminen on hyvin vaikeaa. Taulukon mukaan olen köyhyysrajan alapuolella, jos tienaan rahaa alle 889 euroa kuukaudessa.

Nyt on aivan pakko ottaa laskin käteen ja laskea kulutukseni helmikuussa 2019. Tulos on sellainen kuin arvelinkin.

  • Osuuteni talouden välttämättömistä kuluista on 659,04 euroa kuukaudessa. Tämä sisältää ruuan, asumisen kulut, yhden vaateostoksen ja terveydenhoidon (72 e). Tästä summasta voisin heti pudottaa pois kaikki ulkona syödyt lounaat ja saada ruokakuluista nipistettyä noin 60 euroa lisää
  • Köyhyysraja vuonna 2018 oli siis kohdallani 889 euroa. Siitä pois 659,04 euroa jättää erotukseksi 229,96. Jos ostaisin halvinta ruokaa (jota en todellakaan tee), kulutetusta summasta putoaisi mahdollisesti 100-150 euroa tai enemmän. Pääsisin köyhyysrajallakin olevilla tuloilla luultavasti ainakin 300 euron säästämiseen joka kuukausi. Se tekee 3600 euroa vuodessa.

Jos lisään edellä mainittuihin helmikuun 2019 kuluihini helposti pois jätettävät summat, tuloksena olisi seuraavaa:

  • Kesän matkan ennakkomaksu: 159 euroa
  • Yhteensä tulevan matkan kulun kanssa 818,04 euroa

Helmikuuhuni ei osunut ensimmäistäkään auton tankkausta. Yksi tankillinen bensaa olisi maksanut noin 60 e. Käytetyn autoni huollot taas ovat olleet olemattoman halpoja, mutta se on toisen kerran tarina.

Kulutukseni on vuosikausia ollut samalla tasolla (ehkä inflaatiokorjattuna). 

En ole nähnyt mitään tarvetta lisätä sitä tarpeettomasti. Miksi ostaisin jotakin kalliimpaa kun edullisemmat ratkaisut ajavat ihan saman asian?

Viime aikoina olen uhrannut aiempaa enemmän rahaa omatoimimatkailuun. Kuten kesän matkan ennakkomaksun summasta näkee, kyse on harvoin suurista summista jaettuna kuukautta kohti.

Onko minimaalinen kulutus jotenkin hyvin epätavallista?

Tunnen useita vastaavan euromäärän kuluttavia tyytyväisiä ihmisiä. Luin muutamaa blogiakin, joiden kirjoittajat pääsevät vielä oman kulutukseni alle.  Tulee väkisin pohdittua, että onko tässä säästötasossa jotain poikkeuksellisen outoa?

Joka tapauksessa minun täytyy ilmeisesti olla onnellinen, koska elämä on kouluttanut säästämään ja vertaamaan hintoja.

Miten sinä säästät pienistä tuloista?

Lue lisää